”Mitä kuuluu?”
”Ihan hyvää, mutta on ollut aika kiireistä.”
Kuulostaako tutulta? Itseään toteuttava vastaus ja ainainen kiireen tunne arjessa. Aina on jotain, oltava jossain, hoidettava jotain. Ja siellä keskellä ovat tarpeesi ja tunteesi, piiloutuneina kaiken hyörinän keskelle. Vaikka pieni ääni sisälläsi ilmoittaisi asiasta tai suorastaan huutaisi huomiota, koet samalla, että ei ole mitään tehtävissä, että tämä nyt on tällaista. On näennäisesti helpompaa yhdistää itsensä kiireiseen minään, kokea olevansa tärkeä kiireydessä, kuin todella rauhoittua itsen äärelle kuulemaan, mikä on oikeasti tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta. Mikä tuo ja luo rauhaa.

Pysyvä onni ei löydy ulkopuolelta
Olemme monin tavoin kiinni muiden huomiossa: tarpeessa saada hyväksyntää, jotta voimme kokea rakkautta ja onnellisuutta. Ja kun ulkoiset olosuhteet ja ihmiset eivät vastaa tarpeeseemme, koemme olevamme hukassa ja onnettomia. Joogassa opetetaan, että pysyvä onni ei löydy yrittämällä pitää kiinni jatkuvasti muuttuvan maailman pyörteistä ja tuulista. Tunteet, ihmiset ja tilanteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Itsensä kiireisenä pitäminen saattaa auttaa omanarvontunteen kohottamisessa, mutta myös tämä tunne on kuin tuulessa lepattava liekki. Kun kiire loppuu, nousevat todelliset ja kivuliaatkin tunteet pintaan odottamaan huomiotasi.
Muutos vie aikaa – mistä aloittaa?
Keho ja mieli ovat jatkuvassa yhteydessä. Monet fyysisessä kehossa koetut ongelmat löytävät alkulähteensä mielen tasolta: pitkään jatkuneesta, kuormittavasta stressistä. Samoin jatkuva fyysinen kuormitus haastaa myös henkistä hyvinvointia. Monia näistä ongelmista olisi mahdollista helpottaa kunnollisella levolla, ruokavaliolla, liikunnalla ja itsen hyväksyvällä läsnäololla. Mutta muutokset vievät aikaa ja vaativat säännöllistä sitoutumista, joten mitä tehdä kaiken kiireen keskellä?
Askel askeleelta
Integraljooga hathan perustaja Swami Satchidananda opetti, että syvempi muutos kannattaa aloittaa askel askeleelta, pienistä päivittäisten tapojen muutoksista. Muutos alkaa, kun tietoisesti alat arvostaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiasi. Kiireisenkin päivän keskellä salli itsellesi ihan vaikka vain muutama minuutti hellittää hetkeksi ja kuulostella tuntemuksiasi. Venyttele, huomioi rauhassa hengityksesi virtaa, rentouta tietoisesti vatsaa, niskaa, hartioita ja silmiä – anna itsellesi tilaa olla ja hengittää. Kokeile, jos päivän lounashetki ei olisikaan samalla sähköposteihin vastaamista, vaan sallit ruokailun olla rauhallinen hetki itsellesi. Tai kun vastaat puhelimeen, pysäytä samalla muut toimet ja ole läsnä hetkessä, läsnä puhelimen toisessa päässä olevalle.
Kokeile vaikka ensin viikon ajan, ottaa joka päivä pieni hetki omalle hyvinvoinnillesi ilman aikatauluja, ilman mitään ylimääräistä: valitse terveellisempi ateria, anna itsellesi pieni hieronta, nauti luonnosta, rakkaiden seurasta läsnäollen tai ihan vain omasta ajasta hiljaisuudessa. Seuraavana askeleena vietä pidempi hetki sellaisen asian äärellä, joka auttaa tasapainottamaan ja palauttamaan energiaasi. Mene joogatunnille tai jonkin itsellesi energiaa tuovan harrastuksen pariin, hellitä pitkällesi ohjatun syvärentoutukseen äärelle, lue jotain hyvää kirjaa tai kirjoita ajatuksiasi. Tee jotain, mikä auttaa sinua elpymään.
Entä, jos et tekisi mitään
Mitä, jos kokeilisit olla tekemättä mitään. Hiljaisuus saattaa kaiken hälyn jälkeen tuntua jopa pelottavalta. Aloita meditatiivinen hetki lempeästi alkuun lyhyemmin ja vähitellen viikko viikolta aikaa pidentäen. Muista, että et ole yhtä kuin tunteesi. Salliva hengitys auttaa päästämään irti ja askel askeleelta näet oman sisäisen rauhan lähteesi kirkkaammin ja löydät tien sinne helpommin myös arjessa. Saatat myös löytää harjoituksen kautta oman vahvistavan mantran, kuten ”Olen yhtä kuin rauha sisimmässäni.” Voit aina palata mantraasi päivän aikana ja toistaa sitä hiljaa mielessäsi. Vahvistaa rauhaa ja tyytyväisyyttä kaiken arkikiireen keskellä.
Kun jatkat oman tietoisen rauhoittumisajan ottamista, voit huomata hyödyt: palautat tasapainon kehoon ja mieleen. Alat ehkä huomata hetkiä, joissa olet tyytyväinen ilman mitään erityistä syytä. Tyytyväisyytesi ei ole enää riippuvainen tekemiesi töiden määrästä tai muiden hyväksynnästä. Et yritä väkisin luoda onnellisuutta. Sen sijaan voit huomata, miten mieli alkaa rauhoittumishetkissäsi vähitellen tyyntymään ja pystyt näkemään oman sisäisen maailmasi rikkauden ja rauhan, joka on aina olemassa.
Luota harjoitukseesi
Koska arki jatkaa kulkuaan ja elämä heittää edelleen eteesi monenlaista, ei tyytyväisen rauhallinen olo välttämättä säily päivän jokaisena hetkenä. Mutta tiedät, että nämä pienet tyytyväisyyden hetket, todellinen rauhan syvä olemus sisimmässäsi on olemassa. Luottamus tähän auttaa rauhoittamaan oloa kiireessä. Tiedät, että sinulla on pääsy rauhan tilaan, kun sallit sen itsellesi. Tämä taas inspiroi jatkamaan omaa meditaatio- tai tietoisuusharjoitustasi, omaa aikaasi. Voit huomata, kun tietoisesti valitset palata sisäiseen rauhantilaan, päästät samalla irti vanhoista toimintatavoista ja uskomuksista siitä, että tarvitset jotain ulkoista ollaksesi onnellinen. Säännöllinen harjoittelu myös lisää resilienssiä. Elämän eteen heittämiä haasteita on helpompi sietää stressaantumatta ja stressin iskiessä opit havainnoimaan ja havahtumaan tilanteeseen aikaisemmin. Oma rauhan aikasi antaa sinulle rakentavia keinoja selvitä stressaavista tilanteista ja palautua niistä nopeammin.
Salli hyvä itsellesi
Swami Ramananda on sanonut, että kun lähestyt elämää sillä ajatuksella, että sinulta puuttuu jotain ja tarraudut johonkin, jonka ajattelet korjaavan kaiken ja tuovan täyttymyksen, se vain sulkee sydämen. Kun taas ravitset itseäsi rauhan hetkillä, sydämesi täyttyy ja voit myös tukea muita heidän matkallaan oman sisäisen rauhan ja ilon tunnistamiseen.
Kaikessa on oikeastaan kyse siitä, mitä hyvää sallit itsellesi. Sallitko itsesi astua muutoksen polulle ja astua pois jokapäiväisestä kiireestä. Sallitko itsesi luottaa siihen, että olet edelleen tärkeä ja rakastettu, vaikka et koko ajan tee jotain, yritä olla jotain ja täyttää jotain. Sinä riität. Rauha on sisimmässäsi.
Teksti ja kuva: Jenni Lehvilä
Lähde: Kirjoitus pohjaa Swami Ramanandan Integral Yoga Magazinessa julkaistuun artikkeliin.