Hathajooga tukee tutkitusti aivojen terveyttä
Hathajooga eli ”voimakas jooga”
Ehkä monen muun nykyihmisen tapaan ajattelet hathajoogan olevan rauhalliseen tahtiin tehtävää asanaharjoittelua. Sanskriitin kielen hatha-sana tarkoittaa voimaa, voimakasta. Tietokirjailija Matti Rautaniemen mukaan keskiaikaisessa merkityksessään hathajoogalla tarkoitettiin tantrisesta perinteestä versonutta joogasuuntausta, jossa voimakkaiden kehollisten tekniikoiden avulla pyrittiin puhdistamaan kehoa ja sitä kautta saavuttamaan terveyttä, pitkäikäisyyttä ja kuolemattomuutta. Keinoina käytettiin kehon asentoja (asana), lihaslukkoja (bandhat), sinettejä (mudrat) ja hengitysharjoituksia (pranayama).
Länsimaihin jooga saapui 1800-luvun loppupuolella. Alun perin jooga yhdistettiin kehon vääntämiseen tiettyihin myös akrobaattisiin asentoihin. Joogasta tuli yleisemmin suosittua, kun huomattiin sen terveyttä edistävät sekä fyysiset että psykologiset vaikutukset. Olivatko keskiajan klassiset hathajoogit oikeassa joogan voimasta ja hyödyistä?
Joogan vaikutuksia nykyaikaisen tieteen valossa
Joogalla on tutkitusti osoitettu olevan ennaltaehkäiseviä ja terapeuttisia vaikutuksia useissa yleisissä sairauksissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa, korkeassa verenpaineessa, neuropsykiatrisissa häiriöissä (esimerkiksi ADHD), traumaperäisessä stressihäiriössä, ahdistuneisuushäiriöissä, masennuksessa ja skitsofreniassa. Erityisen merkittävää on joogan stressiä vähentävä vaikutus sekä sen positiiviset vaikutukset usein vanhuudessa esiintyviin sairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin.
Saarlandin yliopiston vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin joogan potentiaalista vaikutusta aivojen rakenteeseen verrattuna aktiivisiin ja passiivisiin kontrolliryhmiin. Joogainterventio koostui joogaharjoituksesta (asanat, hengitysharjoitukset, rentoutustekniikat ja meditaatio), jota tehtiin kerran viikossa 75 minuuttia 10 viikon ajan. Osallistujat eivät olleet harrastaneet joogaa tai vastaavia kehon ja mielen harjoituksia vähintään kuuteen kuukauteen. Urheiluryhmä suoritti anaerobiseen kuntoon keskittyvän venyttely- ja voimaharjoitusohjelman, jossa oli vastaavia kehon liikkeitä kuin hathajoogatunnilla, mutta ei muita joogaan liittyviä elementtejä. Passiivinen ryhmä ei muuttanut päivittäisiä tapojaan.
Tutkimuksessa havaittiin seuraavaa joogaharjoittelun hyödyistä:
1. Jooga suurentaa aivojen keskeistä muistikeskusta
Ohimolohkojen sisäosissa sijaitsevaa hippokampusta eli aivotursoa tarvitaan uuden oppimiseen tai aiemmin opitun ja koetun palauttamisessa mieleen. Vain kymmenen viikon hathajoogan harjoittelu lisäsi harmaan aineen tiheyttä oikeanpuoleisessa hippokampuksessa. Hippokampuksen rakenteelliseen kokoon vaikuttivat erityisesti joogan tasapainoharjoitukset ja jooga-asanat yhdistettynä joogan tietoiseen nenän kautta tehtävään hengitykseen.
2. Jooga laskee verenpainetta ja vähentää stressiä
Joogaharjoittelu laski merkittävästi sydämen sekä ylä- että alapaineita, mikä viittaa hermoston rauhoittumiseen ja vähentyneeseen stressireaktioon. Joogan stressiä vähentävän vaikutuksen ja hippokampuksen rakenteellisten muutosten perusteella voidaan olettaa, että jooga voi lievittää erilaisia stressiin liittyviä sairauksia.
3. Joogan keho-mieli-hengitys -yhteys aiheuttaa positiivisia muutoksia aivoissa
Hippokampus tallentaa ja prosessoi spatiaalista eli tilallista informaatiota ja näyttää liittyvän myös hengitysrytmeihin. Tavalliseen liikuntaan verrattuna joogan positiiviset vaikutukset aivoihin näyttävät syntyvän kehon, hengityksen ja mielen harjoitusten yhdistelmästä.
4. Jooga tukee aivojen muovautuvuutta
Joogan säännöllinen harjoittelu voi parantaa oppimista, muistia ja emotionaalista palautumiskykyä edistämällä rakenteellisia muutoksia aivoissa. Erityisesti työmuistin on osoitettu paranevan säännöllisen ja pitkäaikaisen joogaharjoituksen myötä.
5. Jooga suojaa ikääntymisen vaikutuksilta
Useat aivoja rappeuttavat sairaudet johtavat hippokampuksen rakenteelliseen kutistumiseen. Joogan hippokampusta suurentava vaikutus voi tukea mielenterveyttä ja vähentää muistisairauksien tai masennuksen riskiä iän karttuessa.
Entisaikojen hathajoogit olivat oikealla polulla
Yhteenvetona voidaan todeta, että erilaiset aivoja rappeuttavat ja neuropsykiatriset sairaudet sekä
pitkäkestoinen stressi johtavat hippokampuksen harmaan aivoaineksen rakenteelliseen kutistumiseen. Harmaan aineksen kato liittyy esimerkiksi älyllisen suorituskyvyn laskuun muistisairauksissa. Stressin vähenemisen on puolestaan osoitettu liittyvän hippokampuksen harmaan aineksen tiheyden lisääntymiseen. Tutkimuksen avulla havaittiin joogan erityinen positiivinen vaikutus sekä stressinhallintaan että sen perustana olevaan hermostolliseen rakenteeseen. Havainnot, että jooga alentaa verenpainetta, tukevat edelleen joogan stressiä vähentävää vaikutusta.
Jooga asanaharjoitus yhdistettynä tietoiseen nenähengitykseen, rentoutukseen ja meditaatioon pitävät paitsi kehon notkeana myös edistävät mielen ja aivojen terveyttä. Eivät entisaikojen hathajoogit olleet lainkaan hakoteillä havitellessaan joogan avulla terveyttä, pitkäikäisyyttä ja kuolemattomuutta.
Lähteet:
Rautaniemi, Matti 2022: Joogan historia. Erakkomajoista kuntosaleille. 3. uudistettu painos. Basam Books, Helsinki.
Malvina Garner*, Wolfgang Reith and Christoph Krick, 2019: Article in Journal of Neuroimaging in Psychiatry and Neurology. 10-Week Hatha Yoga Increases Right Hippocampal Density Compared to Active and Passive Control Groups: A Controlled Structural cMRI Study
Wikipedia, 2023. Hippokampus. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hippokampus. Luettu 12.8.2025.
Kuvan lähde: Freep!k
